”Renkaat kiinni” – Apple Watch liikkujan ranteessa

Apple Watch ranteessa. Kaikki mitä liikkuva ihminen tarvitsee aktiivisuuden ja liikunnan seurantaan? Ja mitä iloa koko seurannasta on yleensäkään, vai onko?

Mainokset

Joidenkin mielestä kaikenlaiset aktiivisuusrannekkeet ja samaa asiaa tekevät äly/urheilukellot ovat turhia ja/tai aiheuttavat jopa stressiä käyttäjälleen, kun tulee paineita saada vaikkapa jokin askelmäärä käveltyä joka päivä. Toiset tekevät urheilusuoritusten mittauksella tiedettä, ja tallentavat otsa rypyssä kaiken datan mitä treeneistään pystyvät mittaamaan, ja surevat tekniikan pettämistä silloin kun matkaa tai keskisykettä tai pyöräilyn kampikierrosten minuttikeskiarvoa nopeusalueella 25…30 km/h ei saanutkaan talteen joltain lenkiltä…

Minä? Olen jossain näiden ääripäiden välillä. Minusta on mukavaa, kun liikunnasta jää jotain todistusaineistoa talteen. Pidän liikuntapäiväkirjaakin, ilman sen kummempaa syytä tai tavoitetta, siitä on vain päässyt tulemaan tapa. Ja päivittäinen aktiivisuuden mittaaminenkin tuntuu mukavalta, ja sillä on jonkinmoista kiritysvaikutustakin sellaisina päivinä, kun oikein laiskottaa.

IMG_4942
Pitkä kävelylenkki koiran kanssa + juoksulenkki samana päivänä + muutenkin aktiivinen päivä = yllättävän paljon matkaa yhtenä päivänä

Minulla on ollut Apple Watch (malli 1) käytössä jo pari vuotta. Ostin omani kesällä 2015 jo hiukan ennen sen myynnin alkamista Suomessa, bulvaanin kautta Saksasta. Olin kovasti utelias Apple Watchista jo heti kun se julkistetiin syksyllä 2014. Se kiinnosti kuntoilijana, Apple-kehittäjänä (”Kutya Timer”) ja myös ammatillisesti.

En juurikaan käytä muiden kuin Applen omia appeja Apple Watchissa. Ehkä pitäisi, mutta parin käyttövuoden aikana lähes poikkeuksetta erilaiset appit ovat osoittautuneet pettymyksiksi: Yleensä ne ovat iPhone-sovelluksen jatkeita, ja iPhone-sovellus itsessään on tyypillisesti selvästi miellyttävämpi ja nopeampi käyttää samaan tarkoitukseen. Taidan olla tylsä, vanha ja ajattelultani rajoittunut…no eikun, kyllä monien appien Watch-laajennukset usein tuovat kivaa pikkulisämaustetta toiminnallisuuteen, mutta yhtään Ei-Apple-appia minulla ei taida olla käytössä, joissa käyttö tapahtuisi etupäässä tai pelkästään kellon kautta.

IMG_4730
”Renkaat kiinni” – Kesäkuussa joka päivä! Vaan eipäs mennytkään – löydätkö minä päivänä jäi vajaaksi? 🙂

Pidän liikuntapäiväkirjaa (sähköisesti, sovelluksena HeiaHeia), mutta en ole pitkään aikaan ole ollut turhan tarkka mistään matkoista, ajoista, sykkeistä tai nostetuista painoista/toistoista, kirjailen noita ylös kyllä, mutta aika suuripiirteisesti. Ehkäpä juuri siksi olen kokenut, että Apple Watch on varsin riittävä ”treenikaveri” minun tarkoituksiini, kun siitä on samaan aikaan iloa iPhonen jatkeena muussa käytössä. En ole jaksanut kiinnostua Polarin, Suunnon tai Garminin high end -tuotteista.

Applen perustoiminnallisuudet liikkujalle koostuvat kahdesta eri sovelluksesta: ”Harjoittelu” on tarkoitettu liikuntasuorituksen seurantaan ja tallentamiseen. Se siis pistää talteen matkaa, aikaa, nopeuksia, sykkeitä ym. ”Aktiivisuus”-sovellus on päällä koko ajan: Se tallentaa askelia ja mittaa myös (omalla tavallaan) liikunnalla kulutettuja kaloreita. Näiden lisäksi se seuraa noustuja kerroksia ja kuinka monta kertaa käyttäjä on noussut seisomaan päivän aikana. Tämä viimeinen ominaisuus on minusta melko huvittava, ja tuntuu suunnatun amerikkalaisille möhömahoille, jotka juuttuvat pitkiksi ajoiksi sohvan pohjalle sipsipussin kanssa.

Käytin vuosia pyörä- ja juoksulenkkien tallentamiseen iPhonen Cyclemeter-appia (nimestään huolimatta sopii juoksuun mainiosti siinä kuin pyöräilyynkin), mutta Apple Watchin tultua ranteeseen olen siirtynyt kokonaan Watchin oman ”Harjoittelu”-appin käyttäjäksi. Sovelluksena se sisältää vain aivan yksinkertaisimmat perustoiminnallisuudet, mutta ne ovat riittäneet minulle oikein hyvin. Aika, matka, nopeus/”tahti”, sykkeet (josta seuraavassa kappaleessa lisää…), ”keskitahti” ja iPhonen mukana ollessa myös reitti (Watch 2:ssa on gps itsessään, joten se ymmärtääkseni tallentaa reitin ilman iPhonenkin apua).

IMG_4672
Apple Watchin kellotauluun saa halutessaan näkyviin aktiivisuusrenkaat. Tässä nähdään yhdellä silmäyksellä, että liikuttu on, mutta ei ole noustu seisomaan vielä kovin monta kertaa, höh. Pitkä sunnuntaiaamun kävelylenkki siis takana!

Sykemittaus Watchissa on oma lukunsa. Siihenhän voisi kytkeä sykevyönkin, mutta enpä ole juurikaan vaivautunut. Mutta jos olisin oikeasti kiinnostunut sykkeistä lenkkien aikana, niin kyllä kannattaisi. Apple Watchin ranteesta tapahtuva sykemittaus kun ei (minulla) toimi kovinkaan hyvin. Ensinnäkin se on hidas, toisin sanoen lukema laahaa lenkillä koko ajan jäljessä, tai siis siitä ei saa tietää hetkellistä sykettä, ihan miten vain. Toiseksi, lukemat ovat vähän väliä ihan täyttä puutaheinää ja huuhaata. Kävellessä saattaa kertoa sykkeen olevan 150, kun totuus on ranteesta itse mitaten 90. Mittaushan tapahtuu optisesti ihon päältä, ja tuon toimivuus on epäilemättä henkilökohtainenkin juttu (minulla on epäyhteensopiva käsi?). Minun kohdallani siis toimii…sanotaanko ehkä tyydyttävä miinuksen arvoisesti. Luulen että suoritusten keskisyke on aika ok, mutta hetkelliset arvot siis jotain ihan muuta.

”Aktiivisuus”-sovellus on minusta kiva, kunhan sen näyttämiä juttuja ei rupea seuraamaan hampaat irvessä ja tosissaan. ”Aktiivisuus” siis tallentaa nimensä mukaisesti päivittäisen aktiivisuuden: Askeleet, liikunnalla kulutetut kalorit, noustut kerrokset/metrit, jalan kuljetun matkan. Kellon normaalinäyttöön saa näkyviin ”aktiivisuusympyrät”, joista yhdellä vilkaisulla näkee missä suurinpiirtein mennään, omaan ”päivätavoitteeseen” verrattuna.

Otsikon ”ympyrät kiinni” tarkoittaa aktiivisuuden kolmen tyypin toteutumista omaan päivätavoitteeseen nähden: Uloin ympyrä on ”liikkuminen”, joka nimestään huolimatta tarkoittaa aktiivisten kalorien kuluttamista päivätavoitetta vastaan. Keskimmäinen ympyrä on ”liikunta”, joka tarkoittaa liikuntaminuttien kertymistä päivätavoitteeseen nähden.  Ja kolmas on aiemmin mainittu vähän huvittava ”seisominen”, siis montako seisomaannousua on tullut tehtyä tavoitteseen nähden. Joka päivä siis pitäisi saada ”ympyrät kiinni”, eli kaikki kolme päivätavoitetta täyteen.

Koiran tultua perheeseen olen ruvennut kävelemään säännöllisesti, päivittäin ja siis paljon, kuten aiemmassa jutussa kirjoitin. ”Renkaat” pääsääntöisesti menevät kiinni melkein joka päivä, joskus jo ihan aamustakin, ihan vain kävelemällä. Puolitosissani olen myös yrittänyt saada ehjiä viikkoja ja kuukausiakin aikaan.

”Renkaat kiinni” toteutuessaan tarkoittaa myös yhden itselleni asettaman tavoitteen toteutumista: Yritän huolehtia siitä, että otan 10000 askelta päivässä, satoi tai paistoi, oli kiire tai ei.

Jos päivään sisältyy vähän pitempi juoksulenkki ja normaalit koirakävelyt, lukemat ovat joskus aika muhkeitakin: Sitä huomaa liikkuneensa jalan vaikkapa 30 kilometriä.

Mutta entäs salitreeni ja Apple Watch?? Lyhyesti sanottuna: En käytä. Eli salitreenit eivät tallennu Watchiin ollenkaan ja ovat poissa tuosta aktiivisuusmittauksesta myös. Kaikkien näiden ”aktiivisuusmittarien” ongelmahan on se, että ne mittaavat liikettä ja sykettä. Ja joku maastaveto tai kyykky ei liikettä kuitenkaan sisällä havaittavia määriä ja sykekin nousee vain hetkellisesti. Lopputulos: Aktiivisuusmittarit mittaavat vain tietyn tyyppistä aktiivisuutta, ja tuo on vain pakko hyväksyä. Kaikkea liikunnallista elämäänsä siis ei saa Apple Watchilla tai vastaavalla laitteella talteen!

Apple Watchissa ”harjoittelu”-appissa on vaihtoehto ”muu liikunta”, joka ymmärtääkseni mittaa liikunnan tehoa sykkeen kautta. Salitreenissä tuokaan ei siis toimi, sillä voimatreenissä joku keskisyke ei kerro…niin…yhtään mitään.

Minulla on salitreenin suhteen yksi erityinen syy olla treenaamatta Apple Watchin kanssa: Kahvakuulat ja ranteessa oleva laite eivät sovi mitenkään yhteen. Kuula tekisi selvää jälkeä sekä ranteessa olevasta laitteesta, että myös allaolevasta ranteesta. Salille mennessä Apple Watch siis jää pukukaappiin.

Apple Watchiin on rakennettu kaikenlaisia kannustustoimintoja: Tavoitteiden toteutumisista, ennätysmääristä liikuntaa tai ”pitkistä putkista” saa ”palkintoja”. Välillä laite tervehtii kannustus/kehumisviesteillä. Ehkäpä aloittelevaa liikkujaa nuo vähän innostavatkin, itseäni nuo viestit lähinnä huvittavat.

iPhonen puolelta Apple Watchin tallentamia tietoja voi tarkastella Aktiivisuus-appilla ja Terveys-appilla. Ihan juuri äskettäin satuin löytämään ”Tempo”-nimisen sovelluksen, joka osaa tehdä juoksu/kävelylenkeistä vähän analyysiäkin. Ilmainen versio kertoo perusjuttuja, maksullinen tilaus sitten paljon muutakin.

IMG_4108
Päivittäisiä kävely/juoksumatkoja touko-kesäkuulta. ”Kymppi” taisi mennä omien jalkojen varassa joka päivä.

 

 

 

 

Walking is the new cool?

Kävely tehokasta kuntoilua? Juu ei ole. Paitsi jos olet vanhus, umpirapakunnossa tai toipumassa vakavasta sairaudesta. Näin olen ajatellut vuosikausia. Vaan nyt on mieli muuttunut.

Koiran tultua perheeseen päivittäiset kävelymääräni ovat nousseet radikaalisti – käytännössä 10+ km tulee joka päivä mittariin, mikäli Apple Watchia on syytä uskominen. Ja miksei olisi, kun lähes jokaisena aamuna kävelen vajaa 5 km lenkin koiran kanssa jo ennen aamupalaa.

IMG_4194
Aamukävelyllä koiran kanssa. Mitään sykeliikuntaa tämä ei kyllä ole 🙂

Kuukausitasolla kävelyä on tullut viime aikoina noin 400 km (!), kas kun viikonloppuaamuina tulee käveltyä vielä vähän pitempään kuin arkisin koiran kanssa. Osa noista kilometreistä on tietysti normaalia arkiaktiivisuutta. Tieto on peräisin Apple Watchin/iPhonen jatkuvasti tekemästä askelmittauksesta ja pitempien kävelyjen tarkemmasta tallennuksesta.

image
Digitekniikka tallentaa ihan pyytämättäkin päivittäiset kävelyt. Tässä tilastoa viime ajoilta, pystyakselilla siis kilometrit ja jokainen punainen viiva edustaa yhtä päivää.

Treenaan (salilla ym.) periaatteessa samaan tapaan tällä hetkellä, kuin olen treenannut jo jokusen vuoden +/- juuri nämä kävelyt. Peruspunttien lisäksi HIITiä ja cardiota ja circuittia ja niin edelleen. Ruokavalion osalta olen ollut melkoisen tarkka kuluneen kevään aikana, mutta en mitenkään ainutlaatuisen tarkka verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Mutta. Minusta on lähtenyt kilokaupalla läskiä ts. rasva on palanut pois ihan uudella tavalla. Ja nimenomaan rasva, sen kertoo peili sekä se, että suurin piirtein samat raudat nousevat salilla kuin puoli vuotta aiemmin. Farkkujen tuumakoko on koko aikuisiän alhaisin ja vuosia käytetyt vyöt ovat jääneet liian pitkiksi – lisäreikiä tarvitaan.

”Mutta rakas nautaeläin Tapsa, kävelyn hyödyllisyydestä on tehty tutkimusta ja kirjoitettu artikkeleita vaikka kuinka paljon ja kauan”
”Joo mutkun ne on ihan kuitenkin vaan koskeneet vanhuksia ja sairaita eiks niin mitä?”

Kai se on pakko ruveta uskomaan. Kävely on oikeasti todella hyvästä keski-ikäiselle miehelle, vaikka siitä puuttuu kaikki kovempaa treeniä ympäröivä seksikkyys.

Googlaamalla aiheesta löytyy tarinaakin, esim. tällaista ihan arvostetuilta tahoilta. Tosin ei ole ihan helppo löytää juttua siitä, mitä ja millaista hyötyä kävelystä on jo valmiiksi hyvässä kunnossa olevalle. Mutta tuon voin nyt vihdoin uskoa ihan omaan kokemukseen perustuen. Hmm…bodaussaitti T-Nationiltakin löytyi tämä juttu. Allekirjoitan kutakuinkin kaiken, mitä kirjoittavat.

Ja aamukävelystä tulee ihan uskomattoman hyvä fiilis ja startti päivään. Huono sää? Ruotsalaisten sanonta ”det finns inget dåligt väder, bara dåliga kläder” on aika hyvin sanottu. Kuorivaatteita saa kaupasta.

IMG_4154
Bonuksena kuntovaikutusten lisäksi: Silmä ja hermo lepää, ajatus kulkee. Stressitaso ei yleensä nouse kävelylenkillä, vaan laskee!

Takaisin omakohtaisiin kokemuksiin. Eli ei tässä vielä kaikki…

Koko talven kuntoiluohjelmassa on ollut salia (jonkin verran myös intervallia, supersarjoja ja sen sellaista) ja siis valtavasti kävelyä, koiran kanssa. Ja toukokuun aikana keksin ”DogHIITin”, josta kirjoitin toisessa jutussa. En juossut vuodenvaihteen jälkeen kertaakaan perinteistä lenkkiä. Pari päivää sitten oli vihdoin kesäinen shortsikeli, ja päätinpä kokeilla. Odotin tuskaisentahmaista kokemusta.

Vaan kun toisin kävi. Tuntui että juoksu sujui, ja meno tuntui oikeasti juoksulta eikä normaalilta hölköttelyltä. Digitekniikka vahvisti havainnon – olin mennyt kilometrikaupalla paikon melkein minuutin kovempaa per kilometri kuin normaaleilla juoksulenkeillä. Eikä tuntunut edes pahasti rasittavalta. Ainoa muutos treenaamisessa viime kuukausina on siis…kävelyn lisääntyminen?!? En nyt oikeasti ymmärrä tällaista siirtovaikutusta kävelystä juoksuun, mutkun…muutakaan selitystä en keksi.

”Tapsa hei, ei tossa sun vauhdissa ole mitään ihmeellistä, mun mummokin painelee kovempaa”
”Juu tuttu juttu, mutta mulle toi 5:xx/km on ihan vauhdikasta menoa.

Tänä päivänähän vannotaan sikaintervallien tekemiseen ja matalan sykkeen pitkäkestoisen peruskuntohomman sanotaan vain sulattavan lihakset ja tekevän miehistä naisia, kun testosteronitasot romahtavat ym. Omalla kohdallani kuitenkin yhdistelmä ”paljon kävelyä – säännöllistä lihaskuntotreeniä – jonkin verran HIITiä” näyttäisi olevan selvästi parempi kuin vain kahden jälkimmäisen harrastaminen. Suosittelen kokeilemaan!

Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen kuulemma kävelivät paljon pohjakunnoksi. Ehkäpä minussa on jotain samaa kuin heissä :-).